Soldiers of Odin Tampereella

Soldiers of Odin Tampereella

Soldiers of Odin Tampereella.

Kirjoitin tämän tekstin kahden paikalla olleen ystäväni muistiinpanoja omiini yhdistelemällä. Olimme paikoin kaukana tapahtumista, joten tämä on vain oma kuvauksemme kokemastamme eikä yleisluontoinen raportti tapahtuneesta. Kukaan meistä ei ole journalisti, mutta päätimme yhdessä, että tapahtumista liikkuvien ristiriitaisten tietojen takia katsomme kertomallamme olevan merkitystä. Luultavasti tiedot tarkentuvat vielä muiden toimesta.

Sisä-Suomen poliisi tiedotti eilen 18.5.2019 Soldiers of Odin-järjestön (tästä eteenpäin SoO) ilmoittaneen etukäteen marssivansa Tampereella. Poliisin äärioikeistolaiseksi tituleeraama SoO oli saapunut bussilastillisen voimin Kemistä asti vain pilatakseen tamperelaisten kesäisen päivän. SoO katustrategiaan kuuluu uhmakkaasti esiintyminen ja ihmisten pelottelu ”katujen turvaamisen” verukkeella. SoO ilmoitti tulostaan vasta saman päivän aikana, jolloin mitään laajempaa vastamielenosoitusta ei ollut mahdollista organisoida. Tampereella kadut ja puistot olivat täynnä ihmisiä, sillä kaupungissa oli samaan aikaan sekä ravintolapäivä, museoiden yö, juoksutapahtuma ja eurovaalikampanjointia. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli myös kaupungissa ja onkin mahdollista, että SoO valitsi päivän tarkoituksella provosoidakseen mahdollisimman useita tahoja samanaikaisesti. Poliisin mukaan 80kpl odinia marssi ”jalankulkijoille kuuluvia kulkuväyliä liikennesääntöjä noudattaen” klo. 15-17 välisenä aikana. Laajemmalta yhteydenotolta kuulemma vältyttiin, eikä tilanne eskaloitunut väkivaltaiseksi. Jossain välissä kuitenkin kaksi ihmistä ilmeisesti pahoinpideltiin.

Twitterissä alkoi levitä tietoa SoO:n päiväretkestä Tampereelle keskipäivän tienoilla. Erinäiset tahot kehottivat ihmisiä vastustamaan fasismia ja saapumaan paikalle ilmaistakseen, että fasistit eivät ole tervetulleita Tampereelle. Tapasin Laikun edessä järjestetyssä ravintolapäivässä tähän kirjoitukseen osallistuneet ystäväni Christianin ja Syksyn, joista jälkimmäisen kanssa lähdimme seuraamaan odineiden marssia ja ottamaan muutamia kuvia. Odinit olivat juuri ohittaneet ruokakojut keskustorilla sijaitsevan kirkon puolelta. Tässä vaiheessa näin myös muutaman poliisiauton kauempana ja ensimmäiset fasisminvastaiset huudot, sekä ”kolme pientä elefanttia” laulu kajahtivat kirkon portailta. SoO keskuudessa näkyi pientä virittyneisyyttä, mutta minkäänlaista konfliktia ei vielä tästä tilanteesta syntynyt. Kiersimme Laikun toiselle puolelle, missä odinit päättivät ilmeisesti levähtää hetken puiden varjossa. Laikun takana sijaitsee Koskipuiston, kosken läntinen puoli ja talolta koskeen viettää pieni rinne, jonne ihmiset olivat kerääntyneet viettämään aikaansa. Paikalla oli myös lapsiperheitä. Odineiden varjossa vietetty tauko kesti arviolta 15 minuuttia, josta he kerääntyivät lähemmäs, kosken kaidetta ottamaan poseerauskuvia. Poliiseja ei enää näkynyt puistossa ja olimmekin ihmeissämme (mikä toki jälkikäteen oli typerää taholtamme), että SoO voi marssia täysin vapaasti, vaikka heidän tulostaan on oltu täysin tietoisia.

Sitten alkoi tapahtua. Yksittäinen vastamielenosoittaja ohitti meidät, ilmaissen kovaäänisesti mielipiteensä SoO läsnäolosta Tampereella. Aikaisempi virittyneisyys vaihtui nyt nopeasti kiukkuun ja uhoon. Useampi heistä liikkui levottomasti, viittoili käsillään ja jossain välissä arviolta kymmenen (80 odinin ryhmästä) heistä rynnisti yksittäistä huutelijaa kohti. He pysähtyivät hieman ennen silloista sijaintiamme, joka oli rinteen yläpäässä — ei niin kaukana ravintolapäivän kojuista. Tämä uhoaminen vaikutti lähinnä typerältä kissanhiirileikiltä, sillä on itsestään selvää, että kymmenen isokokoisen keski-ikäisen miehen juostessa kohti jok’ikinen pyrkii pääsemään mahdollisimman nopeasti pois tilanteesta. Ala-asteelta tutut käyttäytymismallit olivat siis vahvasti läsnä. Puistossa ja sen lähellä olevat ihmiset alkoivat nyt kiinnostua tilanteesta. Useammasta suunnasta saapui lisää ns. vastamielenosoittajia ja ihmiset liittyivät spontaanisti ”natsit vittuun” ja ”ei natseja Tampereelle” huutoihin. Itseni ja SoO välillä oli arviolta viisikymmentä metriä. Laskin itse heidän lukumääränsä alakanttiin. Vastamielenosoittajia taas arvioisin olleen paikalla noin 30kpl. Puiston tapahtumat olivat tosin luonteeltaan niin spontaaneja, että oli täysin mahdotonta erottaa, kuka oli saapunut paikalle tarkoituksenmukaisesti ja kuka spontaanisti päätti ilmaista mielipiteensä SoO marssista. Kukaan ei ollut naamioitunut. En itse nähnyt poliiseja edelleenkään missään, mutta Christianin mukaan siviilipukuiset poliisit olivat jo tässä vaiheessa saapuneet paikalle. Ilmapirii kiristyi entisestään. Ympärilläni oli useampi lapsiperhe, joita oli monien muiden tavoin tullut katsomaan tilannetta ruokakojuilta rinteen alkupäähän, jossa itsekin olin.

Seuraavaksi tapahtumat ovat itselleni hieman hämäriä. Reagoin itse kiristyneeseen tunnelmaan ja konfliktin mahdollisuuteen kehottamalla muutamaa perhettä siirtymään hieman kauemmaksi. Samalla kaidetta lähellä olevien odienien keskuudessa alkoi tapahtua jotain ja sivusilmällä näin, kuinka nyt runsaslukuisampi (ehkä 20-30kpl) ryhmittymä irtosi SoO pääryhmästä, kosken kaiteelta ja rynnisti ylös rinnettä. Joku käski huutaen minua juoksemaan ja paniikki tarttui kaikkiin ympärilläni. Christian yritti ohjata kaksi pientä lasta ja heidän äitinsä ylös rinnettä, kun he olivat ensin juosseet pieneen syvennykseen piiloon. Suurin osa ihmisistä juoksi ruokakojuja kohti, jossa yritin vielä jollakin tapaa jatkaa puhumista näille perheille. Eräs äiti piti lastaan käsiensä suojassa ja tivasi minulta poliisia. Syksyn mukaan ilmeisesti aluksi vain yksi odineista oli hermostunut ja lähestynyt vastamielenosoittajia. Tähän olivat sitten reagoineet muutkin odineista. Syntyneessä konfliktissa kahta ihmistä oli ilmeisesti lyöty, joista toinen kertoi myöhemmin myös hajottaneensa silmälasinsa tapahtuneessa. Poliisin tiedotteesta ei selviä se, että odinit käyttäytyivät väkivaltaisesti. Meistä kukaan ei nähnyt pahoinpitelyjä, mutta emme myöskään epäile näiden kertomusten todenperäisyyttä. Tapahtumat olivat herättäneet kosken vastakkaisen puolen ihmisten huomion ja tilannetta kuvattiin erittäin pelottavaksi.

Tilanne rauhoittui ja SoO ryhmittyi takaisin kosken laidalle. Nyt rinteen keskivaiheilla oli kiivas väittely kolmen siviilipukuisen poliisin ja puistossa olevien ihmisten välillä. Muita poliiseja ei näkynyt paikalla. Ylen uutisen kuvituskuvasta (Helsingin rautatieasemalta) selviääkin, että toimittajat ovat saaneensa lähteensä vain ja ainoastaan poliisin tiedotteesta. Poliiseja vaadittiin kovaäänisesti tekemään työtään (ilmeisesti suojelemaan ihmisiä) ja tällä välin SoO oli alkanut marssia koskea pitkin lukkosillalle. Kävelimme joukon perällä siltaa kohti ja tässä vaiheessa virkapukuisia poliiseja alkoi vihdoin saapua paikalle. Heidän huomionsa tosin keskittyi vain ja ainoastaan puistossa oleviin ihmisiin eikä esim. SoO mielenosoituksen keskeyttämiseen, jolle varmasti olisi tässä vaiheessa ollut jo hyvä peruste. Poliisien sympatiat ja poliittinen kanta olivat taas näkyvillä. Poliisi päästi SoO marssimaan lukkosillan yli ja sulki ihmisten reitin noin vartiksi, jolloin siltaa ei voinut käyttää toiseen suuntaan.

Tamperelaiset pyrkivät kuitenkin kertomaan kantansa SoO:lle ja jatkoimme kahdestaan Syksyn kanssa lukkosillalta Tammelan läpi, jossa tavoitimme odinit ja pienen heille huutavan vastamielenosoittajien porukan raitiotietyömaan kohdalla. Nyt poliisiautoja olikin paikalla lukuisia ja kaikki vaikuttivat parveilevan enimmillään kymmenen vastamielenosoittajan lähettyvillä. Jonkinlainen outo, teatraalinen tuijotuskilpailu SoO johtajan ja vastamielenosoittajan välillä päättyi vastamielenosoittajan pidätykseen. Tätä seurasi vielä kummallisempi poliisin voimannäytös, jossa kiihtyneen oloinen arviolta keski-ikäinen poliisimies hyökkäsi erään odineille huutaneen vastamielenosoittajan kimppuun. Poliisit kaatoivat tämän kolmen henkilön voimin maahan. Samainen kiihtynyt poliisi myös heilutteli aggressiivisesti pamppua meille, jotka vielä olivat jääneet seuraamaan tilannetta. Poliisin toiminta oli järkyttävää ja sen tarkoitus oli vain ja ainoastaan mahdollistaa SoO mielenosoituksen ”rauhallinen” jatkuminen. Pääsimme liikkeelle taas pienen väliajan jälkeen ja saapuessamme Sorsapuistoon, odinit viilettivät jonnekin Tampere-talon nurkan taakse. Puisto oli täynnä ihmisiä ja ilmeisesti poliisi sallii SoO:n kaltaisen järjestön marssia täysin vapaasti ilman etukäteistä reitti-ilmoitusta tai neuvottelua.

Olisin sata kertaa mieluummin jäänyt syömään halpoja seitanburgereita, kuin pilaamaan päiväni seuraamalla tätä suomalaisen fasismin yötä. SoO kaltaiset ryhmittyvät elävät pelosta ja on ymmärrettävää, että ihmiset pelkäävät. Pelolle ei kuitenkaan saa antaa valtaa, sillä fasististen ryhmittymien tarkoitus on tehdä pelosta uusi yhteiskunnallinen normaali. Fasismia täytyy vastustaa, eikä sitä pitäisi jättää vain anarkistien tehtäväksi.

Niko Ravattinen

Christian Karau & Syksy Viholainen

Mainokset